Kuopukseni osti itselleen uudet soittimet: sadekepin ja noitarummun.
Sadekeppi on Etelä-Amerikasta peräisin oleva soitin, jonka ääni muistuttaa sateen ropinaa. Perinteisesti se on tehty kuivuneesta kaktuksen rungosta, jonne on työnnetty piikit sisään. Onttoon runkoon on sitten laitettu siemeniä tai vaikkapa hiekanjyviä ja päät ummistettu. Keppiä kallistaessa piikit hidastavat jyvien kulkua ja saavat aikaan ropinan. Sitä voi myös käyttää rytmisoittimena.
Ompelin kepille kuljetuspussin. Käytin pussiin kierrätysmateriaalia: Kuopuksen vanhat verhot päällikankaaksi ja vuoriksi entisen päiväpeiton pala. Kaapista löytyi sopivan etno-henkistä kangasta kaistale, josta ompelin aplikoiden muutaman kuvion koristeeksi. Kirppikseltä ostamani kengännauhat ja entisen tuulipuvuntakin nauhankiristin löysivät uuden käyttötarkoituksen. Pussiin tuli hihna, jotta sitä voi kantaa olalla.
Noitarumpu on vanha shamaanisoitin. Saamelaisen rummun kalvo on perinteisesti ollut poronnahkaa. Näitä soittimia on muillakin alkuperäiskansoilla, mm. Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa.
Rumpukin tarvitsi kuljetuskassin. Myös sen päällikankaan ompelin samoista verhoista, pohjaan laitoin paksua tukikangasta. Ompelin sisään erillisen pussiosan, jossa kiristysnyöri.
Kassin kylkiin aplikoin pyörylät, josta toiseen kuvioin siksakilla pari symbolia
ja toinen oli valmiiksi oksa-kuvioista kangasta. Kuvioihin silitin paksun tukikankaan ennen kiinnittämistä. Näin se myös suojaa hieman rumpua kolhuilta. Ompelin kassiin pitkät olkahihnat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti