Ihan kamalaa. Kalenterin mukaan on kevät, mutta lunta ja pakkasta riittää. Eikä siinä vielä ole murheen aihetta mun mielestä, sillä en ollenkaan tykkää kuraisesta keväästä. Mutta mulla ajatukset pyörii tulevassa sienestyskaudessa. En ole korvasienestäjä. Keväällä pelkään tavallista enemmän käärmeitä, en oikeen osaa löytää korvasieniä kun en edes tiedä mistä etsisin. Viime vuonna löysin yhden, oli kuulemma kovin hyvä korvasienivuosi.
Minä odotan tatteja ja muita alkusyksyn sieniä. Kauheeta sanoa kun kaikki muut odottavat kevättä ja kesää. Aurinkoihottuma ja huono lämmönsietokyky saattavat olla yksi syy miksi en niin hirveesti ole kesädiggari.
Mutta ne sienet...olen jo pariin otteeseen nähnyt unta sienestämisestä - siis ihan tässä maaliskuun aikana. Toisen muistan hyvin, siinä keräsin hurjan isoja herkkutatteja ja haaparouskuja.
Wanhan Sataman kädentaitomessuilta löysin aivan ihanaa sienikangasta (kuvassa vasemmalla):
Oikeanpuoleisen kankaan ostin Virkkuukoukkusesta. Kumpaakin on puolenmetrin pala eikä mulla ole harmainta aavistustakaan mitä niistä teen. Ehkä laitan ne tyynyn alle, jotta näkisin vielä enemmän sieniunia.