Ostin uuden sienikirjan; 'Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut'. Tähän asti olen tyytynyt Mauri Korhosen 'Uuteen sienikirjaan', mutta koska se on painettu jo toistakymmentä vuotta sitten, ajattelin sijoittaa parikymppiä tähän teokseen. Liian painava se on mukaanotettavaksi metsään, joten "Korhonen" saa edelleen kulkea korin pohjalla.
Tässä lauantain herkkutattisaalis. Sienet olivat ensiluokkaisia, ei matoja ja malto kiinteää. Niistä syntyi maittava muhennos sipulin ja ruokakerman kanssa.
Ja tänään Miniän kanssa löytyi tälläinen aarre! Mustatorvisieni on ehdoton suosikkini sienikeittoon. Ovat nyt kuivumassa ja pääsevät kylmänä talvipäivänä kattilaan.
Suppilovahveroita löytyi lauantaina pari litraa ja tänään litran verran. Tänään oli tarjolla myös suloisen pieniä karvalaukkuja, kangastatteja, pari kanttarellia, voitatti (1 kpl), kehnäsieniä ja pari herkkutattia. Ne pääsivät pakkaseen kaikki yhdessä.
Uusimpaan suosikkiini, sikurirouskuun, tutustuin viime vuonna. Se on voimakkaanmakuinen ja helposti löydettävissä oleva sieni. Niitäkin on nyt kuivumassa sekä pakastimessa. Toistaiseksi olen syönyt niitä vain kastikkeessa, mutta täytyy talven mittaan kokeilla muitakin reseptejä.
On se kumma juttu, tuo metsän virkistävä voima. Olen tänään taistellut alkavaa flunssaa vastaan mustaherukkamehulla, propolisuutteella, sinkkitableteilla ja monivitamiiniporetableteilla. Lisäksi nukuin päiväunet lampaankarvatossut jaloissa. Mutta kun pääsin metsään, ei enää ollut yhtään kipeä olo! Nyt vielä kamomillateetä hunajan kera, niin eiköhän tämä tästä. -impi-
Ostin uuden sienikirjan; 'Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut'. Tähän asti olen tyytynyt Mauri Korhosen 'Uuteen sienikirjaan', mutta koska se on painettu jo toistakymmentä vuotta sitten, ajattelin sijoittaa parikymppiä tähän teokseen. Liian painava se on mukaanotettavaksi metsään, joten "Korhonen" saa edelleen kulkea korin pohjalla.
Tässä lauantain herkkutattisaalis. Sienet olivat ensiluokkaisia, ei matoja ja malto kiinteää. Niistä syntyi maittava muhennos sipulin ja ruokakerman kanssa.
Ja tänään Miniän kanssa löytyi tälläinen aarre! Mustatorvisieni on ehdoton suosikkini sienikeittoon. Ovat nyt kuivumassa ja pääsevät kylmänä talvipäivänä kattilaan. Suppilovahveroita löytyi lauantaina pari litraa ja tänään litran verran. Tänään oli tarjolla myös suloisen pieniä karvalaukkuja, kangastatteja, pari kanttarellia, voitatti (1 kpl), kehnäsieniä ja pari herkkutattia. Ne pääsivät pakkaseen kaikki yhdessä. Uusimpaan suosikkiini, sikurirouskuun, tutustuin viime vuonna. Se on voimakkaanmakuinen ja helposti löydettävissä oleva sieni. Niitäkin on nyt kuivumassa sekä pakastimessa. Toistaiseksi olen syönyt niitä vain kastikkeessa, mutta täytyy talven mittaan kokeilla muitakin reseptejä. On se kumma juttu, tuo metsän virkistävä voima. Olen tänään taistellut alkavaa flunssaa vastaan mustaherukkamehulla, propolisuutteella, sinkkitableteilla ja monivitamiiniporetableteilla. Lisäksi nukuin päiväunet lampaankarvatossut jaloissa. Mutta kun pääsin metsään, ei enää ollut yhtään kipeä olo! Nyt vielä kamomillateetä hunajan kera, niin eiköhän tämä tästä. -impi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti