keskiviikkona, toukokuuta 23, 2012

Askartelua ja allergiaa

Päätin huoltaa parvekkeen lattialaatat. Pesin ne mäntysuovalla ja harjalla kuuraten kylppärin lattialla (auts selkäparkani!) ja seuraavana päivänä vetelin puuöljyt pintaan. Ja taas näytti vanha nuoremmalta!

Ikeasta ostimme pari sinkkihyllyä, mahtuivat molemmat tuonne parvekkeen peräseinälle. (Kuvassa siis vasta toinen hylly koottuna, loppui ruuvinvääntimestä akku kesken kaiken.)


Laattojen kuivumisaika piti käyttää hyödyksi, joten sain viimein tehtyä uudet ovikoristeet.



Ystävättäreni kanssa kävimme Porvoossa männä viikolla. Vanhassa kaupungissa poikkesimme suloisen ihanaan lelukauppaan, jossa oli paljon nukkekotitavaraa. Ostin sieltä mm. kastelukannuja ja ämpäreitä, haravan ja aurinkotuolin. Tiimarin alennuslaarista löytyneeseen pajuristikkoon sommittelin miniatyyrit ja tälläiset koristeet sain aikaiseksi.



Etuovelle sain jo pelargonian istutettua, loppuviikosta pitäisi saada multaa ja taimia parvekkeelle. Käsien upottaminen multasäkkiin on ihana tunne pitkän talven jälkeen. Mutta auringosta en niinkään piittaa. Vuosi vuodelta aurinkoihottumani näyttää vaan pahenevan, julmetut rakkulat ilmestyy parin päivän päästä auringossa oleilusta. Alkaa kyllästyttämään lauseet: "no, onneksi se menee ohi pian" ja "ei auta kuin suojautua" sekä "oletko syönyt beta-karoteenia/aurinkokapseleita/tms?" ja "laita kortisonia".

Mulla kestää ihotuma toukokuusta syyskuuhun, mun iho ei totu aurinkoon ollenkaan. Aurinkorasva auttaa vähän jos sk on 40 tai yli ja sitä hölvää nahkaan noin tunnin välein! Ainut vaate joka suojaisi kunnolla on burka. Pitkähihaisia ohuita ja mukavan näköisiä vaatteita on vaikea löytää. Ja aina pitää olla huivi kaulassa. Arvatkaa onko kuuma. On, kuin pätsissä! Kaikki hiton kapselit auttaa ehkä vähän, mutta kun muutenkin joudun nykyään syömään kourallisen pillereitä, niin en kertakaikkiaan jaksa, viitsi enkä halua syödä enää mitään. Ja ne on kalliita. Kortisonia voi laittaa, mutta yöksi ainoastaan, kun se ja aurinko on paha yhdistelmä..

Aurinkovarjo olisi hyvä, mutta onko se hieman naurettava? Siis jos aina kuljen varjo pään päällä kuin vanhanajan mamselli konsanaan? Mitään pitsihärpäkettä en halua. Ehkä sateenvarjovalikoimasta voisi löytyä hyvä. Muistelen, että jossain museokaupassa (oisko Sinebrykoffilla?) on ollut kauniita sontikoita, joihin on painettu jäljennös jostain taulusta. Täytynee mennä kiertämään niitä, siis heti kun tulee pilvinen päivä..

 Leveälierinen hattu olisi toinen vaihtoehto. Ei sovi mun tyyliin, sori. Nyt menee kyllä turhamaisuus edelle käytännöllisyyttä, mutta kun asia ahdistaa muutenkin, niin en viitsisi millään antaa periksi.  Ideoita otetaan vastaan.

Ei kommentteja: