Kun elämä tuntuu kurjalta, täytyy ottaa itselle aikaa ja tehdä jotain mikä tuntuu kivalta. Aina ei tarvitse jaksaa suoriutua, vaan heikkoutensa saa tunnustaa. Jos "käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen" niin silloin puhalletaan peli poikki ja etsitään uusi suunta. (Tuo lainaushan on sananikkari Juicelta.)
Mulla voimat loppui eilen aamulla ja oli aikalisän paikka. Jäin sairauslomalle.
Kotiin en halunnut jäädä , vaan hyppäsin bussiin ja suunnistin stadille. Kävin mm. parissa Fidassa, Fredan UFF:lla, sisustus- ja antiikkiliikkeissä. Niin kiire oli olevinaan, etten edes kahville ehtinyt. Mutta shoppailuterapiaa tuli harrastettua. Olin tosin ajatellut ostospaastoa kun en muutakaan paastoa vietä. Mutta jospa vaikka vietän paastonajan itseäni ja sisintäni kuunnellen. Yritän olla hyvä ja suopea itselleni, ja siitä lähtee myös ajatus kohdella muita kuin itseään.
En ollut käynyt Pinossa moneen aikaan. Se on ihana kauppa, vaikkei mitään ostaisikaan, siellä voisi piipahtaa useimminkin katsomassa tarjontaa. Kauppa on täynnä hyviä lahjaideoita, jos itselle ei mitään halua ostaa. Mä löysin sieltä japanilaista koristeteippiä 3 rullaa. Ovat olleet askartelupiireissä kovassa huudossa jo pitemmän aikaa, katsotaan mihin niitä tulee käytettyä.
Löysin myös aivan ihastuttavan seinätarran:
Tämän paikka on vielä avoin, kun ollaan vähän suunniteltu pientä pintaremppaa kotiimme.
Kävin ensimmäistä kertaa Ivana Helsinki-putiikissa Uudenmaankadulla. En eksynyt sinne sattumalta, vaan olin aivan tarkoituksella hakemassa kotiin Paola Suhosen suunnittelemaa palovaroitinta.
Se on näin herkullisen näköinen, nimeltään Lento. Palovaroittimissa alkaa ollakin hieman valinnanvaraa. Harri Koskisen Kupu on tyylikkään simppeli ja hollantilaisen muotoilukilpailun voittanut Chick-a-Dee suorastaan valloittava!
Valitsin vihreän kärpäsen meidän kattoomme. Toivottavasti se pysyy hiljaa!
Design-kaupassa kun oltiin, niin ostokseni pakattiin kestokassiin, jossa Paolan vaatteista tuttu riikinkukonsulka-painatus.
Ison Roban Fidasta löysin oranssit tabletit.
UFF:ssa oli ihan mun näköinen laukku; sammaleenvihreä ja mokkamaista kangasta. Ei mitenkään ryhdikäs, mutta sitä ei ole kantajansakaan.
Museomyymälöissä on usein hauskoja esineitä myynnissä. Tätä pannunalustaa olen halunnut pitkään. Nyt sen sain viimein ostettua.
Alusia myy ainakin Amos Andersonin museokauppa. Se on silikonia, nimeltään Crime Scene. Pelegdesign on suunnitellut paljon muutakin hauskaa, esim. viinipullotelineet ovat aivan mahtavia. Käykääpä katsomassa tuota linkkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti