perjantaina, lokakuuta 31, 2008

Kankaanpainantaa parin vuoden takaa

Pari vuotta sitten tein kovasti joululahjoja. Neuloin, ompelin, askartelin. Kai mummoksi tuleminen sai aikaan käsityökipinän. Tai sitten lisääntynyt vapaa-aika, kun aloitin silloin yötyöt. Suurin saavutukseni oli varmaan Keskimmäiselle tuunatut pussilakanat ja tyynyliinat.

Lakanat ostin kuitenkin Ikeasta valmiina, siitä ns. jokamiehen lakanakankaasta tehdyt. Muuten kivat, mutta ruotsalaiset eivät tee pussilakanoihin niitä pieniä aukkoja, jotka helpottavat peiton sisään pujoittamista!

Printtasin netistä kuvan kolmena kappaleena ja leikkasin sabluunat. Levitin lakanat sanomalehdellä vuoratulle ruokapöydälle. Sanomalehtiä piti tietty laittaa myös lakanan sisään, värihän olisi muuten mennyt läpi. Kaivoin kangasvärit esiin ja koska kangas oli luonnonvalkoinen, halusin painantaankin käyttää luonnonläheisiä värejä.
Jokaisen värin jälkeen oli pieni mietintätauko, että väri kuivuu, eikä sotkeennu. Lopputulos oli mielestäni loistava. Kyllä siitä Marilynin tunnistaa, eikö vaan?
Hieman aikaa se vei, kun painoin 2 pussilakanaa (vaikkakin vain yhdeltä puolelta ) ja 2 tyynyliinaa. Mutta ajasta viis, kun saa puuhastella pukinkonttiin!
Kerroin vanhoja, kun uusia juttuja ei tällä kertaa ole. Ajatukset pyörii muutossa ja aika kuluu pakatessa. Kameran akut on loppu ja laturi lienee jo pakattu..argh! Pitää kyllä kaivaa se jostain, pitäähän muutto kuvata! Tänään hain Serkkulikan kanssa avaimet ja kiersin tyhjillään olevaa asuntoa haaveillen. Mahtuisikohan sinne hieman leveämpi kenkähylly? Nettiä tuskin saamme vielä ensi viikolla, joten postaukset tulevat kun yhteydet aukeavat. Sitten onkin vuorossa muuttokertomus ja kuvia uudesta asunnosta. -impi-

perjantaina, lokakuuta 24, 2008

Muutosta ilmassa

On jäänyt postailut vähille viime aikoina. Siihen on kaksikin syytä: aloitin 1.10. työt yli 4kk:n tauon jälkeen. Olin siis vuorotteluvapaalla 3kk ja reilun kuukauden vuosilomalla. Ja ettei töihinpaluu olisi liian helppoa, vaihdoin vielä työpaikkaakin kaiken lisäksi.
Mutta kuitenkin suurempi elämänmuutos on se, että päätimme Muusikkoni kanssa muuttaa saman katon alle. Koska nykyiset asuntomme eivät kumpikaan tukisi tätä vaihtoehtoa, oli ratkaisuna hankkia suurempi asunto. Saimme sopivan asunnon nopeasti ja nyt onkin kaikki vapaa-aika kulunut pakatessa tavaroita laatikoihin. Voiton puolella ollaan jo, muutto on viikon päästä.
Olen saanut pakattua jo lähes kaikki astiat, vaatteet, kirjat, levyt ja leffat. Mutta vielä on kolmessa kaapissa tavaraa yllinkyllin; askartelutarvikkeita, kankaita, kipsimuotteja ajalta jolloin harrastin savitöitä ja mitä kaikkea lienee. Ja sitten on se alakerran kanahäkki. Huh! Mitäköhän sielläkin on? Ai niin, joulukoristeita 4 laatikollista. Ja leluja. Ja pistolapio ja harava, jotka ovat todella hyödyllisiä kerrostaloasujalle.
Roskiin on mennyt kamaa reilu jätesäkillinen. Sisustuslehtiä lahjoitin pois 4 muovikassillista. Duunin kirppikselle menee kassillinen vaatteita.
Sänky on ollut jo pari viikkoa osina. Olen kasannut täydet pahvilaatikot makuuhuoneeseen ja olemme leikkineet retkelläoloa ja nukkuneet olkkarin lattialla patjoilla. Mutta enää viikko!
Kaiken tämän hässäkän keskellä olen jopa ehtinyt mielessäni pohtia mitä muuta muutto tuo tullessaan. No, työmatkoihin se hieman vaikuttaa ja Mustin lenkkipolut muuttuu... Mutta on ihanaa muuttaa Oman Rakkaan kanssa yhteiseen kotiin! -impi-

perjantaina, lokakuuta 10, 2008

10.10.2008

" Yksin illan hämärässä
Impi pitkin tietä käy
Linnut laulaa, lensee tuuli
Hongistossa hiljaa soi."
(Aleksis Kivi: Tornin kello)
Hyvää Aleksis Kiven päivää kaikille toivottaa Impi muuttolaatikoiden keskeltä.

lauantaina, syyskuuta 27, 2008

Empty Bowls

Osallistuin tänään ensimmäistä kertaa Tyhjä kulho - tapahtumaan. Kyse on kansainvälisestä tempauksesta, jolla kerätään varoja ihmisille jotka tarvitsevat ruoka-apua. Suomeen tämä on rantautunut v.2003 ja idean tänne toi keraamikko Helena Sarvela.
Tapahtuman idea on, että keramiikka- ja lasitaiteilijat lahjoittavat kulhoja ja ravintolat keittoa. Asiakkaat ostavat vähintään 15€:lla ruokakortin, jolla saa valita mieleisensä kulhon ja kupillisen keittoa. Varat käytetään lyhentämättömänä hyväntekeväisyyteen, joka Helsingissä on kohdennettu UNICEFille. Kulho jää siis ruokailijalle muistutukseksi, kuinka paljon maailmassa on tyhjiä ruokakulhoja.
Tilaisuus oli järjestetty Tuomiokirkon Kryptaan. Paikalla oli runsaasti ihmisiä, mutta myös vapaaehtoisia oli kiitettävästi. Soppaa oli montaa sorttia, itse valitsin curry-linssikeittoa. Keitto oli erittäin hyvää. Paikalla oli myös kamariorkesteri soittamassa musiikkia. Tunnelma oli leppoisa vaikka taustalla oleva asia on vakava. Itselle tuli tempaukseen osallistumisesta hyvä mieli.
-impi-

perjantaina, syyskuuta 26, 2008

Ruista ranteeseen!

Sain Kuopuksen anopilta leivänjuuren. Nyt on ensimmäiset ruislimput leivottu. Niitä tuli tehtyä 5kpl. Ja on terveellistä: ei hiivaa, suolana merisuolaa, jauhoina ruisjauhoa sekä hieman spelttiä ja lisänä auringonkukan siemeniä. Ja kotona leijuu ihana ruisleivän tuoksu! -impi-

torstaina, syyskuuta 25, 2008

Terapiaa

Viime viikko kului mökkeillessä. Tiistaina lähdimme Mustin kanssa ystävättäreni mökille Pohjan kuntaan. Aika kului rattoisasti sienestäen, saunoen, syöden ja maailmaa parantaen. Oli rentouttavaa viettää aikaa Hyvän Ystävän kanssa ja jutella "tyttöjen juttuja". Musti nautti kun sai juosta vapaana pitkin metsää ja haistella sekä maistella peurojen jälkiä.
Torstaina tulimme kotiin. Musti lähti hoitoon viikonlopuksi ja minä vaihdoin rinkkaan puhtaat varusteet ja suuntasin matkani Sulkavalle. Jälleen oli Ihania Ystäviä koolla. Meitä oli 9 naista, kaikkia yhdisti sama työpaikka, vaikkakin harva meistä enää on siellä, mutta yhteys ja ystävyys säilyy. Taas tuli ulkoiltua, laulettua karaokea nuotin kohdalta ja vierestä, saunottua, sienestettyä, kerättyä puolukoita, juotua ja syötyä. Ja jos nauru pidentää ikää, elämme kaikki varmaan satavuotiaiksi.
Lopuksi vielä vinkki: Keräsin muutaman tertun pihlajanmarjoja pakastimeen. Ne ovat kauniita koristeita joulupöytään. Idea on vapaasti käytettävissä.
-impi-

torstaina, syyskuuta 18, 2008

Iltapalaa

Tein tänään kahdenlaista piirakkaa iltapalaksi. Tuo ylempi on sienipiirakkaa. Pohjana 'sunnuntain' valmistaikina, jota paistoin ensin kymmenisen minuuttia. Täyte syntyi seuraavasti: n. 1 litra sieniä (suppilovahveroita, kantarelleja, rusko-orakkaita ja sikurirouskuja) pieneksi hakattuna pannulle. Kun neste haihtui, lisäsin lorauksen oliiviöljyä ja pilkotun sipulin. Mausteeksi mustapippuria myllystä ja suolaa. Kun sipulit olivat pehmenneet, täyte esipaistetun pohjan päälle. Vielä 1dl ruokakermaa, johon lisätty 1 kananmuna täytteen päälle ja viimeiseksi runsaasti juustoraastetta. Uunissa 200 astetta ja kun näytti kypsältä, otin pois. Aikaa en muista koskaan katsoa, vaan käyn aina kurkkimassa uuniin, miltä näyttää. Piiras oli hyvää!
Tämä toinen syntyi myös "omasta päästä". Pohja sama kuin edellisessä. Täyte: pilkottu sipuli pannulle oliiviöljyyn pehmenemään. Sekaan kuutioitu paprika ja 100g kylmäsavustettua saksanhirveä suikaleina. Levystä virrat pois ja sekaan puoli pakettia paprikanmakuista koskenlaskijaa kuutioina. Juusto ehtii hieman pehmetä kuuman täytteen seassa. Mausteeksi ainoastaan mustapippuria. Täyte esipaistetun pohjan päälle ja kruunuksi juustoraastetta. Tämäkin oli onnistunut leivonnainen.
-impi-

Viikon koirakuva: Hupsistakeikkaa

Metsässä on mukavaa pyöriä sammaleissa...
...ja sen jälkeen on näky tälläinen!
Myös pellossa on hauska piehtaroida.
-impi-

maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Syksyisiä ostoksia

Menneenä kesänä sain idean, että ostaisin itselleni city-sadetakin. En ole koskaan mieltynyt sateenvarjon käyttöön. Se rajoittaa ostosten kantamisen vain yhteen käteen, on hankala kaupassa ja koiran kanssa kulkiessa. Lisäksi se kääntyy nurin tuulella ja unohtuu kampaajalle. Helpommin sanottu kuin tehty. Siis se ostaminen. Kyselin kappahlit, lindexit ja henkkamaukat -turhaan! Joku myyjätyttö ehdotti urheiluliikettä, josta lähes kimpaannuin: kyllä minulla vettäpitäviä ulkoiluvaatteita löytyy, mutta nyt kaipasin kaupunkiin sopivaa vaatetta.Lopulta löysin etsimäni. Hinta 39,90 ja ostopaikka Tarjoustalo! Pitää tuulen ja veden loitolla, mitä nyt REMn konsertissa kolme tuntia vesisateessa seisoessani hieman alkoi saumoista tulla kosteutta sisään. Ja kuosi on mukavan mustavalkoinen, tämän hetken suuri suosikkini.
Tälläiset "lättänät" hankin syksyn kävelykengiksi.
Pari hattuakin olen ostanut. Ruudullinen löytyi alesta eurolla, musta on pipomainen, mutta siinä on lippa.
Kallein ja varmaan tarpeellisin ostokseni on uusi takki. Tässäkin lempivärit musta ja valkoinen ja piristeeksi vielä pirteän punainen kaulahuivi ja saman väriset sormikkaat. -impi-

Sienimetsästystä

Ostin uuden sienikirjan; 'Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut'. Tähän asti olen tyytynyt Mauri Korhosen 'Uuteen sienikirjaan', mutta koska se on painettu jo toistakymmentä vuotta sitten, ajattelin sijoittaa parikymppiä tähän teokseen. Liian painava se on mukaanotettavaksi metsään, joten "Korhonen" saa edelleen kulkea korin pohjalla.
Tässä lauantain herkkutattisaalis. Sienet olivat ensiluokkaisia, ei matoja ja malto kiinteää. Niistä syntyi maittava muhennos sipulin ja ruokakerman kanssa.
Ja tänään Miniän kanssa löytyi tälläinen aarre! Mustatorvisieni on ehdoton suosikkini sienikeittoon. Ovat nyt kuivumassa ja pääsevät kylmänä talvipäivänä kattilaan.
Suppilovahveroita löytyi lauantaina pari litraa ja tänään litran verran. Tänään oli tarjolla myös suloisen pieniä karvalaukkuja, kangastatteja, pari kanttarellia, voitatti (1 kpl), kehnäsieniä ja pari herkkutattia. Ne pääsivät pakkaseen kaikki yhdessä.
Uusimpaan suosikkiini, sikurirouskuun, tutustuin viime vuonna. Se on voimakkaanmakuinen ja helposti löydettävissä oleva sieni. Niitäkin on nyt kuivumassa sekä pakastimessa. Toistaiseksi olen syönyt niitä vain kastikkeessa, mutta täytyy talven mittaan kokeilla muitakin reseptejä.
On se kumma juttu, tuo metsän virkistävä voima. Olen tänään taistellut alkavaa flunssaa vastaan mustaherukkamehulla, propolisuutteella, sinkkitableteilla ja monivitamiiniporetableteilla. Lisäksi nukuin päiväunet lampaankarvatossut jaloissa. Mutta kun pääsin metsään, ei enää ollut yhtään kipeä olo! Nyt vielä kamomillateetä hunajan kera, niin eiköhän tämä tästä. -impi-

torstaina, syyskuuta 04, 2008

Kuvakertomus

Viime viikonvaihde kului ulkoillessa. Tässä kuvasatoa:
-impi-

perjantaina, elokuuta 29, 2008

Viikon koirakuva: AIKA

Viikon koirakuvan aiheena on Aika. Menikin aikaa kun etsin Mustista sopivia kuvia. Tästä ylimmäisestä kuvasta on kulunut aikaa jo useampi vuosi. Se on otettu 2003, Mustin ollessa silloin vajaa 5kk. Siinä se katselee veli- ja sisarpuoliaan uteliaana aidan läpi.
Tässä Musti on jo täyttänyt 5v. Ja on pojalla aika iso keppi suussa. Vauhtikin on aika kova.
Loppuun oli pakko laittaa kuva kesältä 2005, kun Musti oli päättänyt, että nyt on aika alkaa puutarhatöihin...
-impi-

torstaina, elokuuta 28, 2008

Taiteillen yössä ja vähän Tallinnassakin

Lähdimme muusikkoni kanssa viettämään Taiteiden Yötä 22.8. Ensimmäisenä suuntasimme Linnanmäelle, jossa olen edellisen kerran käynyt lähes 10v sitten. Olen koko ikäni pystynyt välttelemään tilannetta, että joutuisin yhteenkään leppäkerttujunaa pelottavampaan laitteeseen. Mutta kuinka ollakaan; rakkaani puhui minut ympäri vuoristorataan! En tiedä kuinka hän sen teki, mutta yhtäkkiä huomasin istuvani nitisevässä ja natisevassa vaunussa tervalta haisevan puukehikon juurella. Ja sitten mentiin! Koko hauskanpitohan kestää alle 3 min, mutta.. Se oli Ihanaa!!! Ja toisaalta aikas pelottavaa. Mutta viimeistään ens kesänä uudelleen.
Kävelimme Töölönlahden rantaa pitkin keskustaan. Matkalla oli jos jonkinmoista esitystä. Päämääränämme oli kuitenkin Senaatintorin juhlakonsertti. Olimme paikalla viimeisen lämppärin esityksen aikana.
Konsertti oli erittäin hyvä. Seisoimme ja jammailimme torilla, ei ollut yhtään ahdasta, musiikki kuului hyvin ja tunnelma oli korkealla. Esiintyjistä suosikkini oli kaunisääninen Johanna Kurkela. Mutta Eero Raittisen 'Holvikirkko' toi sekin väreet niskaan. Paikka oli kappaleen esittämiseen paras mahdollinen.
Konsertin jälkeen suuntasimme kotiin yöpuulle. Aamulla herätys 5.15 ja suuntana Länsisatama ja Tallinna.
Vaikka olen käynyt Tallinnassa useasti, ei koskaan ole merellä ollessa sattunut näin loistavaa säätä. Tuulta oli lienee 3m/s ja menomatka sujuikin kannella paistatellen.
Maissa ollessamme nautimme vanhan kaupungin näkymistä ja lepuutimme jalkojamme muutaman kerran terassilla istuen.
Takaisin Helsinkiin päästyämme suuntasimme 'Juttutupaan'. Taas oli edessä jotain, mitä en ole ennen kokenut: Countrya livenä! Olen tähän asti ollut sitä mieltä että country-musiikki on sama kuin "karvaiset risuparta-äijät stetsoneissaan laulavat elämän surkeudesta; siitä kun akka lähti, talo paloi, hevonen karkasi, ja nyt aloin ryyppäämään". Tai vaihtoehtoisesti Dolly Parton laulaa, eikä kukaan huomaa mitään muuta kuin hänen mahtavat...hiuksensa. Joo, myönnän että olin väärässä. Se on jotain aivan muuta, siis se voi olla myös jotain aivan muuta. (Edelleenkin pysyn kiinni mielipiteessäni,että se on myös tuota ed. mainitsemaani.)
Bändi oli 'Hoedown' ja se koostui Todella Hyvistä Muusikoista. Mukana oli Ninni Poijärvi, Mika Kuokkanen, Esa Kaartamo, Olli Haavisto, Jarmo Nikku, Masa Maijanen ja Topi Kurki.
Ilta oli antoisa sekä korville että silmille. Tätä haluan lisää, pakko myöntää.
-impi-

Valokuvatorstai

Valokuvatorstain tämänkertainen aihe on Iho. "Kun tunnen ihosi lähelläni, minun on hyvä olla." Kuvan Muusikostani ja itsestäni olen ottanut 'Kirjan ja Ruusun Päivänä' Narinkkatorilla. -impi-

maanantaina, elokuuta 25, 2008

Valokuvatorstai

Valokuvatorstai palasi kesälaitumilta, kivaa! Tällä kertaa aiheena on 'keskeneräinen'. Kuva on otettu vuosi sitten, kun aloitin tekemään itselleni pöytää. Laatikko on Todellinen Löytö. Arabian tehtaan eläkeläiset myivät näitä laatikoita muutama vuosi sitten 2€ hintaan. Aikansa se pyöri nurkissa, mutta muutettuani sain idean tehdä siitä pöydän. Pöytä valmistuikin aikanaan, ja on ollut siitä lähtien käytössä. -impi-

Sadonkorjuun aikaan

Väkersin uuden kranssin oveeni. Toivottavasti tämä ei joudu rikoksen uhriksi, kuten edellinen. Keväällä, hieman Pääsiäisen jälkeen, ovestani varastettiin omatekemä kranssi. Talossa oli silloin jollain tuparit, ja kuulin jälkeenpäin, että on paikallinen tapa viedä naapureiden ovikoristeet tuparilahjoiksi. Joo, kyllähän mä kierrätystä kannatan, mutta harmitti se valtavasti. -impi-

maanantaina, elokuuta 18, 2008

Livemusaa

Kävin kuulemassa Kalle Aholaa ja Arttu Takaloa Cafe Fazerissa. Olen aina nauttinut Aholan samettisesta äänestä ja kun sitä oli nyt hyvä tilaisuus päästä kuulemaan, niin pakkohan se oli mennä. Pojat heittivät tunnin keikan esittäen Aholan kappaleita hänen soolouraltaan. Kuten etukäteen arvasin, 'Leijat Helsingin yllä' nosti nahkan kananlihalle ja väreet niskaan. Kauniita kappaleita oli toki muutkin. Lähinnä balladinomaiset rauhalliset biisit hivelivät kuuloelimiä eniten. Uusi tuttavuus hänen biiseistään oli minulle Pentti Saarikosken runoon 'Mustasukkainen apollo' sävelletty 'Korppi'. Voipi olla että olen pian Aholan uusimman levyn 'Audio Wunderbaumin' onnellinen omistaja.
Räpsäsin muutaman mustavalkokuvankin, kun olen oppinut hieman lisää kamerani saloja.
Olimme Muusikkoni kanssa viikko sitten jäähallilla katsomassa ja kuulemassa rockin veteraaneja; Nazarethia ja Deep Purplea. Nazareth oli pettymys: esitys oli suorastaan tylsä. Vetihän bändi sen suurimman hittinsä 'Love Hurts', ja se oli ehkä heidän parasta antiaan. Mutta sekin kuuluu parempana levyltä, vaikka olen ehdoton livemusan kannattaja.
Purple oli iskussa. Ian Gillianin sympaattinen lavaesiintyminen valloitti minut täysin. Settiin kuului tietysti 40-vuotisen uran hittejä, mutta myös potpuri 50-luvun musiikista. Ei näy ikä niissä miehissä, komistuvat vain kun harmaat peittää pään!
Tämän mahtavan illan kruunasi romanttinen kävely rakkaan kanssa öistä Töölönlahden rantaa pitkin rautatieasemalle. Näimme varmaan sata kaniinia matkalla, ei ihme että ne ovat ongelma. Mutta kyllä ne ovat söpöjä otuksia.
Elokuun alkupuolella kävimme 'Lepakkomiehessä' kuulemassa progea. Esiintymässä olivat bändit Uzva sekä Positive Wave. Vaikka proge ei olekaan lempimusiikkiani, niin pidin siitä. Uzvan musiikki on instrumentaalimusaa, eikä se sanoja kaivannutkaan. Kuullosti hyvältä. Positive Waven kappaleet olivat suomenkielisiä, laulajan ääni oli hyvä.
Loppuyhteenveto: Elävä musiikki on yleensä aina miellyttävää ja miellyttävämpää kuin levyltä kuultu. Minä kuuntelijana kiinnitän aina huomioni ensimmäiseksi laulajaan, (toisinaan kuitenkin basistiin, heh). En osaa erotella soittaako joku hyvin tai huonosti. Tiedän vain pidänkö vai en. (Etenkin silloin, kun kuuntelen musiikkia levyltä, kiinnitän huomiota myös sanoihin.) En huomaa jos joku soittaa väärin, mutta huomaan jos sanat unohtuvat. Kiinnitän huomiota myös siihen mitä näen: esiintymiseen, liikkeisiin, pukeutumiseenkin. Tämä ei siis ollut keikka-arvostelu, vaan kertomus mitä olen nähnyt ja kuullut. -impi-

sunnuntaina, elokuuta 17, 2008

Lankaa ja leipomuksia

Koska kokoajan toitotetaan, että syksy on jo käsillä, niin kaivoin tänään lankavarastoni esiin. Aika tummia sävyjä, kieltämättä. En ole mikään neulomisguru, en todellakaan. Mutta lankoja on kiva ostaa, omistaa ja hipelöidä. Aloitinkin ketjusilmukkahuivin teon ruskeasävyisestä color-langasta, onkohan 'nallea' vai 'isooveljee'. Taas on vyötteet hukassa. Jos se suinkin valmistuu, niin laitan siitä myöhemmin kuvan.
Lankavarastoni kätköistä löysin myös kasan UFOja, siis niitä valmistumattomia töitä. Saas nähdä saanko niitä koskaan päätökseen.
Sain myös inspiksen leipoa leipää. En jaksanut raivata pöydälle tilaa, jotta olisin voinut pyöritellä sämpylöitä, joten päädyin ns. pannuleipään. Eli löysähkö taikina vaan taputellaan pellille ja se on siinä! Taikinaan käytin kaurahiutaleita, spelttihiutaleita ja vehnäjauhoja, hiivaa, suolaa ja nesteeksi vettä. Pinnalle juustoraastetta.
Tässä iltapala vielä valmiina paloina. Päälle oikeeta voita, kyytipojaksi teetä -tai vaihtoehtoisesti olutta, kun on niin kuumakin.. Ukkosmyrskyä odotellen -impi-