sunnuntaina, tammikuuta 30, 2011

Makea lumilyhty

Otetaan 15x15cm kokoinen pala tukevaa pahvia, päällystetään se foliolla ja piirretään siihen kevyesti "apuympyrä" halkaisijaltaan n.7cm. Tehdään tomusokerista ja vedestä paksuhko tahna. Otetaan 75-90 palaa sirkkua tai pulmua, minipalatkin käyvät. Kastetaan sokeripalan yksi sivu tomusokeritahnassa ja aloitetaan lumilyhdyn rakentaminen apuviivan päälle. Palojen väliin jätetään muutama mm väliä.
Seuraava kerros tulee edellisen kanssa limittäin. Pieniä rakoja pitääkin jäädä, niistä valo tuikkii kauniisti kynttilän palaessa lyhdyssä. Kerroksia tulee 5-6. Jos lyhty uhkaa sortua kesken rakennusprojektin, kannattaa pitää pientä taukoa, että tahna kuivahtaa välillä.
Valmiin lyhdyn päälle voi valuttaa lusikalla tomusokeritahnaa tai koristella vaikkapa hopeakuulilla. Sitten vaan tuikku sisään palamaan ja nauttimaan kauniista ja tunnelmallisesta valosta.
Olen tehnyt näitä lyhtyjä sekä lasten että vanhusten kanssa. Materiaalit kun ovat myrkyttömiä, niin ei haitaa vaikka sormet livahtaisivat suuhun välillä. Lyhty on yllättävän kestävä, lämpö ei saa sitä sulamaan, kun on tarpeeksi tilaa kynttilälle. Idean olen lainannut toistakymmentä vuotta sitten julkaistusta Suomen Sokerin seinäkalenterista.

tiistaina, tammikuuta 25, 2011

Alennusmyyntien aikaa

Eksyinpä kirja-aleen, tällä kertaa netin välityksellä. Olin saanut usealtakin taholta kehuja etualalla kuvassa olevasta 'Kaarnasydän ja sammalkranssi'-kirjasta, niin pistin tilaukseen, vaikka se ei alessa ollutkaan. Sisustustaulu-kirja oli myös normihinnalla, mutta kun muut oli mahtavassa alessa, niin sehän kompensoi hyvin tilannetta. Kirjoihin olen tutustunut vasta pienellä pikaselauksella, mutta ensivaikutelma oli vallan kiinnostava.
Mysi Lahtisen 'Juhlat' on ihana, haluaisin kaikki Mysin kirjat hyllyyni. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen. Harmi kun ei tullut ostettua ainuttakaan silloin kun hänellä oli se ihana pieni kauppa Helsingissä. Kauppa oli hänen sanojensa mukaan samankokoinen kuin stockan hissi; sisään mahtui 8 henkilölöä.
Levyalessa kävimme Muusikkoni kanssa täällä ja täällä. Mukaan tarttui Ray Charlesia, Eric Claptonia, J.J. Calea, Bob Geldofia ja Tabula Rasaa. Osa käytettynä ja osa uutena. Alkaa taas Lundian hyllyt loppumaan, pitänee mennä hakemaan ainakin yksi kpl lisää kierrätyskeskuksesta.
Kirpparikierrokselle, ja levykauppaankin, pitää muistaa aina ottaa sopiva kassi mukaan mahdollisia vinyylilöytöjä varten. Pari älppärin kokoista kangaskassia meillä onkin jo ennestään, mutta päätin kuitenkin ommella jokusen lisää.
Tälläinen on eka ompelus. Kassi on tukevaa puuvillakangasta ja vuoritettu mustalla lakanakankaalla. Levyn reunan reiät porasin Einhellin monitoimityökalulla ja ompelin käsin levyn kassiin kiinni. (Kuvaushetkellä ompelu oli vielä kesken.) Ajattelin tehdä vielä matkamallin aiheesta, jolloin aplikoisin kankaasta lp:n kuvan kassiin. Tällöin sen voisi taittaa pieneen tilaan, kun tämmöisenä se ei onnistu. vaikka mitä sitä hienoa kassia taittelemaan käsiveskan sisään piiloon!
Nyt kun aihetta alan mielessäni laajentamaan, niin sinkusta voisi tehdä samaan tapaan iltalaukun! Ideoillahan on vain taivas rajana, totetutuksella usein aika.

Kodin tuunausta

Hei kaikki uudet ja vanhat lukijat! Päätin herättää blogini henkiin reilun vuoden kirjoittamistauon jälkeen. Jospa sitä taas saisi tekstiä syntymään ja mietteitä kerrottua kera kuvien. Löysin mukavan idean vinyyliharrastajan kotiin täältä. Pari kuppia tein niinkuin ohjeessa, lasin päällä. Oluttuoppi ei meidän uuniimme mahtunut, mutta isommanpuoleinen juomalasi kylläkin. Tämä kuvassa oleva on tehty omatekemän savikulhon päällä ja siitä tulikin oiva hedelmävati. Ostin muutamia naarmuisia levyjä kirppikseltä euron-kahden hintaan. Valintaperusteena oli hauskat kannet, sillä niillekin oli käyttöä. Pöytäliina on Finnlaysonin mallistoa, kankaat olivat 50% alessa. Värit sopivat täydellisesti keittiöömme.
Kotimme on 70-luvun kerrostalo. Väliseinät ovat lastulevyä. Tuulikaappi on tilava -ja aina täynnä vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Eteisestä on ovet makuuhuoneeseen, olohuoneeseen, keittiöön ja vessaan. Suoraan ulko-ovelta tultaessa on tämä seinänpätkä ja halusin maalata sen pirteän punaiseksi. Seinä antaa nyt kauniin kontrastin Budapestin kirppikseltä löytyneille Beatles-keräilykuville, kellolle ja valkoraamiselle peilille, jonka yläreunassa on silmä-ja aurinkolasikokoelmani.
Tämän seinänpätkän vuoksi oli tärkeää löytää hauskoja ja erikoisia levynkansia. Pari riviä alhaalta vielä uupuu. Yritin ensin saada pahvit pysymään seinällä ns. karhuntassuilla, mutta alkoivat mokomat tipahdella alas, joten työkalupakista löytyneille pienille messinkinauloille tuli käyttöä. Koolausten kohdalla sain kyllä useamman naulan hakattua kieroon. Tuulikaapin ovenlasin pokat ovat samaa punaista kuin maalaamani seinä.
Rakastan ja ihailen suuresti Helsinkiä, sen kauniita rakennuksia, puistoja, ihmisvilinää ja ratikoiden kolinaa. Sain osan Helsinkiä kotiimme, kun ostin Vallilan "Katajanokka"-verhot. Tätä väriä ei ainakaan toistaiseksi ole vielä valmisverhona, joten ostin kankaat ja ompelin itse. Verhojenompelu ei totisesti ole lempipuuhaani, mutta tälläkertaa lähestulkoon nautin siitä. Kangas on ihanan tukevaa puuvillaa ja kun ensin silitin kaikki käänteet, niin ompelu sujui helposti.