sunnuntaina, huhtikuuta 12, 2015

Viikonloppu

Lauantaina oli ihana ilma! Lähdimme Muusikkoni kanssa Helsinkiin viettämään vapaapäivää. Ensin suuntasimme Hietaniemen halliin kahville. Kahvittelun jälkeen piti päästä puuteroimaan nenää ja yllätys oli suuri kun opasteiden avulla saavuin alakertaan. Heti rappujen alapäässä oli säilytetty upeat kuvioidut lattiat ja osa vanhaa seinää. Ovet eivät kylläkään johtaneet mihinkään, sillä asiakas-wc:t olivat käytävän päässä. Kiva yksityiskohta säästetty, vaikkakin hieman piilossa.


Hallin ulko-ovissa on hauskat puukuviot.



Seuraava etappi oli Telakkakatu 6:ssa sijaitseva galleria Zetterberg. Siellä on taiteilija Jani Leinosen näyttely Sacrifices. Leinonen on tullut tunnetuksi etenkin Elovena-pakettien uudelleen muokkaamisesta, McDonaldin Ronald-pellen varastamisesta ja Budapestissa toteuttamastaan Hunger King -teoksesta, jolla hän kritisoi Unkarin  asunnottomien kohtelua. Leinonen käsittelee kulutushyödykkeitä uudelleen ja hämmentää ihmisten mielikuvia. Näyttely on avoinna 3.5. asti ja syyskuussa tulee suurempi näyttely Kiasmaan. 


Näyttelyn jälkeen tallailimme pitkin Punavuorta ja ihastelimme kaunista arkkitehtuuria.



Huomioni kiinnittyy usein talojen seinissä oleviin yksityiskohtiin.  


Lounaan jälkeen kiiruhdimme kotiin muutamaksi tunniksi. Olin saanut liput Tavastialle Ile Kallio Big Rock Bandin keikalle. Ihan mahtava meno ja meininki! Torvisektio toi hyvät lisämausteet ja laulaja Patrik Eriksson on showmies, joka osaa hommansa! I Will Stayn uusi sovitus meni luihin ja ytimiin!


Sunnuntaiaamukin valkeni aurinkoisena, Pienen aamulenkin jälkeen ajattelin, että pihalle pitää päästä iltapäivällä pitemmäksikin aikaa, kunhan Jake Nyman on tarinoinut huippubiisien lomassa radiossa ja sen jälkeen oon hieman tehnyt rästissä olevia koulutehtäviä. Mutta johan alkoi taivas pilveentyä puolen päivän jälkeen. Nappasin koirulin hihnan päähän ja kameran taskuun ja suuntasimme metsikköön. Hakkuualue on laajentunut aika suureksi, mutta kyllä metsääkin on vielä jäljellä. Yht'äkkiä näin linnun lentävän myrskyn kaataman puun juurakkoon. Sinne se meni pesäänsä laittelemaan eikä häiriintynyt minusta ja koirasta, vaikka olimme muutaman metrin päässä. Sain zoomattua kuvankin. Taisi olla tämän mustarastas-naaraan isäntä, joka lähipuussa lirkutteli upeat laulut!