tiistaina, tammikuuta 13, 2009

Tarttis tehrä jotain!

Olen kyllästynyt läskeihini. Kyl-läs-ty-nyt!!! Olemukseni muistuttaa nykyisin savolaista maatalon emäntää, sellaista persjalkaista punkeroa. Kesän laiskottelu ja herkuttelu näkyy nyt jo liian selvästi vyötäröllä. Ja reisissä. Ja etenkin takamuksessa. Kunto on ihan surkea. Lenkillä alkaa hikoiluttaa ja hengästyttää hyvinkin pian. Aina nälkä ja koko ajan jano, näin laulun sanoja lainatakseni. Mikä ihme siinä on että se on niin vaikeaa? Olen kuitenkin opiskellut sekä ravitsemusoppia että terveystieteitä, että ei se ainakaan tiedonpuutetta voi olla. Onko himo mässäillä suurempi kuin halu laihtua?
Tapanani on ollut sanoa, että niin kauan on hyvä, kun painoindeksi pysyy pienempänä kuin kengännumero ( 38 ), mutta vaikka se onkin jonkun mittapuun mukaan normaalin rajoissa ( 25 ), ei ole kiva kun on huono olo jatkuvasti. Printtasin tässä jo kaalisopan ohjeen netistä, olen tutkaillut kaikkia ihme- ja ei-niin-ihme-dieettejä ja jumppaohjeita. Se aloitus on vaan hankalaa. Aina päätän että maanantaina, tai sitten kun on nämä ja nämä juhlat tai kyläilyt ohi, tai sitten kun aurinko paistaa koko päivän, tai kun... Fat Lady Sings.
Siksi päätin laittaa tämän tekstin blogiini. Voi sitä häpeän määrää kun on julkisesti kertonut ryhtyvänsä "kunnonkohennus&peffanpienennys"-kuurille, eikä pitänytkään sanaansa. -impi-

1 kommentti:

NirNa kirjoitti...

Kiintetystä harjoitetaan myös täällä päin Suomea. :) Puhdistuskuurilla aloitin ja liikuntaa olen lisännyt kyllä huimasti. Saas nähä, pääsenkö kesäkuntoon tänä vai vasta ensi vuonna. ;) Tsemppiä kuitenkin sulle!!!