tiistaina, tammikuuta 10, 2012

Lantern Park

Hesperian puistoon oli tehty Lantern Park osana Lux Helsinki valotaidetapahtumaa. Tässä muutama otos sieltä:







































Tulisirkus Walkea

Kävimme katsomassa Lux Helsinki- valotapahtumaa ensimmäistä kertaa. Jostain syystä se on jäänyt väliin edellisinä vuosina, tainnut olla työesteitä. Läheltä piti ettei jäänyt näkemättä nytkin, kun saimme itsemme paikalle vasta viimeisenä mahdollisena päivänä. Ilma oli ihanan leuto ja talvinen. Katsoimme Tulisirkus Walkean noin 25min pituisen esityksen Ooperatalon Amfiteatterissa. Esitys oli upea ja huumoriakin siitä löytyi. Paikalle oli löytänyt ihan mukavan monipäinen yleisö. Tässä kuvasatoa esityksestä:




















torstaina, tammikuuta 05, 2012

Jääkaappimagneetteja

Askartelin joululahjoiksi jääkaappimagneetteja. Kuvat löysin vanhoista aikakauslehdistä sekä netistä ja tekstit kirjoittelin itse ja printtasin. Käytin teksteihin leffafraaseja sekä hassuja aforismeja. Kuvat ja tekstit liimasin ohuelle pahville vedellä lantratulla erikeeperillä, lopuksi suihkautin lakkaa päälle ja liimasin bostikilla magneetit taakse. Tässä näytiksi muutama itselle jäänyt magneetti, harmi kun jäi kuvaamatta ne parhaat, jotka menivät lahjoiksi.









maanantaina, tammikuuta 02, 2012

Oi kuusipuu

Tänä vuonna kuusemme oli koristeiltaan (on vieläkin, ainakin loppiaisviikonloppuun saakka) mustavalkoinen ja lisänä hopeaa. Yritin kuvata siitä hyviä kuvia, mutta eipä nuo tee oikeutta. Kuusi on mielestäni niin kaunis, että voishan tuo olla vaikka Nuutinpäivään asti. Muovikuusi kun ei karise.


Vanhat punaiset pallot päällystettyinä ja nuottipaperista tehdyt paperirengasketjut sopivat kauniisti tämän joulun kuuseen.



Hopeiset rusetit ovat löytö Tallinnasta, alle euron maksoi paketti, jossa niitä oli parikymmentä.




Piparimuotit pääsivät myös kuuseen. Mustin vuoksi on mahdotonta laittaa oikeita pipareita kuuseen, mutta muotit saavat olla rauhassa.




Vielä lähikuva palloista, joista tykkään tosi paljon!




Nämä virkatut tähdet olen saanut lahjaksi n. 25 vuotta sitten ystävättäreltäni. Lähes joka vuosi ne ovat olleet kuusessani. Tänä vuonna tärkkäsin ne sokeriliemellä.



lauantaina, joulukuuta 31, 2011

torstaina, joulukuuta 22, 2011

Talvipäivänseisaus

Tänään on vuoden pimein päivä. Muistakaa rakkaat ihmiset käyttää heijastinta!




tiistaina, joulukuuta 20, 2011

Ilmakitara

Joitakin vuosia sitten syntyi perheemme keskuudessa inside-vitsi ilmakitaran antamisesta joululahjaksi. En muista mistä juttu sai alkunsa, mutta lähes joka joulu "uhkaan" antavani pojilleni nuo kyseiset "soittimet" jos eivät mitään lahjatoiveita saa esitettyä. (Ovatkin muuten nuo lapseni huonoja esittämään mitään toiveita, lypsämällä saa lypsää ja udella, että kertoisivat toiveitaan tai tarpeitaan.)

Tänään käydessäni paikallisella kirppiksellä suorastaan repesin kun näin siellä myytävänä tämän:


Kyljessä lappu: "Ilmakitara, 2€". Myyjä puhkui ja puhalsi kitaraan ilmaa, jotta varmistui sen olevan ehjä.


Mukaanhan se lähti. Paketoin sen kauniisti Esikoiselle, korttiin laitoin vienon toiveen, että lainaisi sitä joskus myös Kuopukselle. Näin sain mahdottomasta tehtyä mahdollisen.

Joulupallot


Kävin katsomassa marraskuun alussa Arnea ja Carlosia Akateemisessa kirjakaupassa. He olivat mainostamassa omaa "Joulupallot" kirjaansa.



Pojilla puikot heiluivat ja yleisökin sai kokeilla pallojen tekoa. Aikamoinen hittihän tuo nyt on. En ole saanut aikaiseksi kokeilla, ehkä virkkaaminen olisi enemmän mun juttu.


Nättiähän nuo ovat, aika kova homma vaan. Nyt Arne & Carlos ovat tekemässä pääsiäiseksi kirjaa, jossa neulotaan pääsiäismunia!

Itsehän olen hurahtanut nuottipaperiin. Päätinkin tuunata vanhat joulupalloni "sisustukseen sopiviksi" ja päällystää ne nuottipaperilla. Idea oli muhinut päässäni jo parisen kuukautta, mutta Strömsössä ehtivät mokomat tuoda sen julki ennen minua! Tekivät siellä kukka-asetelmia ja pistivät nuottipalloja niihin. Mutta idea oli päässäni jo ennen sitä, varmasti!


Tässä minun joulupallot, vedellä lantratulla erikeepperillä liimatut nuotinpalaset kyljissään.

maanantaina, joulukuuta 19, 2011

Valon pisaroita

Muusikon jälkikasvu osallistui Itsenäisyyspäivän piparitalkoisiin leipomalla ruskeat piparit, minulle jäi koristelu. Nyt ne ovat saaneet sokerihunnun ja karkkiraepilven päälleen.




Flunssasta huolimatta hommat on hanskassa, eikä stressiä ainakaan joulun osalta ole. Toivottavasti myös sinä osaat ottaa rennosti ja etsiä pikku valonpilkahduksia tähän pimeään!

perjantaina, joulukuuta 16, 2011

maanantaina, joulukuuta 12, 2011

Tänään

Tänään torjun kaamosta
polttamalla kynttilöitä
askartelemalla kuusenkoristeita
tuoksutellen pipari-lintukotoa
ja
menemällä Muusikon kanssa Sir Paul McCartneyn konserttiin!
Jee-jee-jee!

tiistaina, marraskuuta 15, 2011

Kaamos = Kaaos

Nyt on mielestäni meneillään viides vuodenaika, Kaamos. Kaamos tuo päähäni kaaoksen. Kaikki alkaa ottaa pannuun, koko ajan väsyttää eikä ole hyvä olla. Jatkuvasta väsymyksestä huolimatta herään öisin kesken unien ja pyörin pari-kolme tuntia sängyssä aamuyöllä.
Teen töitä rytmillä viikko yövuoroa ja viikko vapaata. Kesällä saan unirytmit käännettyä vapaaviikoksi aivan hyvin, mutta lokakuun puolenvälin jälkeen alkaa kaamos vaikuttaa. Rytmi ei käänny, tai sitten saan tosiaan nukuttua alkuyöstä, mutta aamuyöstä alkaa tuo valvominen. Joskus olen valvonut koko yön nukkumatta silmällistäkään. Ja kun muutama yö menee valvoessa, niin päivällä nukahtaa huomaamattaan ja nukkuu liikaa ja sitten taas valvoo yöt. Oravanpyörä on valmis.
Yökukkuminen on ongelma kun ei asu yksin, ja kun asuu kerrostalossa. Olisi tosi kiva vaikka ommella ompelukoneella, kuunnella musiikkia, siivota, pestä pyykkiä...mutta onhan sitä ajateltava muitakin. Joskus katson öisin leffoja, luen, virkkaan tai kudon. Joululahjat paketoin aina mieluiten yöllä. Toisinaan olen unettomuudesta huolimatta niin väsynyt etten jaksa tehdä mitään.
Olen kokeillut melatoniinia, tuloksetta. Joskus olen turvautunut nukahtamislääkkeisiin, kun valvominen on mennyt täysin överiksi. Olen jättänyt iltakahvit juomatta, ulkoillut enemmän, tuulettanut makuuhuonetta, ostanut sarastusvalon. Vielä olisi korvavalohoito kokeilematta. Se on niin kallis, että on jäänyt harkinta-asteelle. Kirkasvalolamppua käytän töissä yövuorossa. Päivällähän nukunkin yleensä ihan hyvin.
Tänä vuonna otin talvilomani tähän pahimpaan aikaan. Ajattelin, että eipähän ainakaan työt stressaa ja saan lepuuttaa mieltäni tekemällä kaikkea kivaa. Suunnitelmissa on näperrellä joululahjoja, leipoa, askarrella, tavata ystäviä ja ulkoilla. Ja miksei myös vaan laiskotella, pitää mässäilypäivä, polttaa kynttilöitä ja juoda lämmintä glögiä. Koska loma kuluu aina liian nopeasti, niin varmaan tämä marraskuukin kuluu niin että viuh-vauh vaan!
Onneksi joulun tienoilla alkaa helpottaa. Tulee touhuttua kaikenlaista; koristelen kotia, leivon herkkuja, suunnittelen ruokalistaa aatoksi. Päiväkin alkaa pitenemään ja yleensä silloin on lunta, niin pimeys ei ole niin päällekäypää ja tukahduttavaa.
Kuvassa ikkunassani roikkuva lasisydän, jonka sain Ystävältäni lahjaksi kesällä.
Se muistuttaa kaamoksenkin keskellä, että elämässäni on tärkeitä ihmisiä!

lauantaina, marraskuuta 05, 2011

Kääreitä

Kirjamessuilta tarttui mukaan pientä kivaa jouluun. Ostin muutaman nuottikirjan antikvariaatti-osastolta yhden euron kappalehintaan. Paitsi koristeisiin, ajattelin käyttää nuottipaperia myös lahjojen paketointiin.

Kenelleköhän pukki tämän paketin antaa?

Vanhat sanomalehdet ovat myös hyviä lahjapapereita. Ulkomaanmatkoilta tulee tuotua aina matkalaukunpohjalla joku paikallinen lehti ja siitä saa hyvät kääreet. Merenrannasta noukittu puunpalanen toimittaa pakettikortin virkaa.

keskiviikkona, marraskuuta 02, 2011

Mustin uudet vaatteet

Mustilla on aina ollut nahkainen ns. puolikuristava panta (kuullostaapa hurjalta!). En nyt muista paljonko panta on maksanut, mutta puolen vuoden välein sitä on pitänyt käyttää suutarilla koska ompeleet lähtevät aina purkaantumaan ja korjaus on maksanut 3€/kerta. Viimeksi kysyin syytä miksi se ei kestä ja suutari kertoi yksinkertaisen ja ymmärrettävän selityksen ilmiölle: nahka venyy, mutta ommel ei ja näin ollen lanka katkeaa.  Sanoipa samaan hengenvetoon, että hän voi kyllä tehdä pannan, joka kestää. Lupasin palata asiaan ja viime viikolla sainkin viimein aikaiseksi mennä tilaamaan käsityönä tehdyn pannan.


Tänään panta oli valmis, metalliosat ovat vanhasta pannasta ja hintaa tuli uudelle 30€. Nahkan välissä on lasikuitua, joka estää venymisen. Mustan pannan keskellä kiertää punottu punainen koriste.



Kyseinen suutari tekee myös kauniita rannekoruja. Nyt iski ajatus päähän, että teetän hänellä vyön ja/tai rannekorun, joka on samalla kuviolla ja samoilla väreillä kuin tuo panta! Sittenhän me ollaan kuin kaksi marjaa!

maanantaina, lokakuuta 31, 2011

Syksyisiä kuvia

Syksyinen luonto on kaunis. Tässä viime viikolla napsittuja otoksia: